lauantai 2. kesäkuuta 2012

Suomen ja Alahärmän historiaa ennen 1900-lukua



Jääkauden jälkeen noin 4500 vuotta sitten, alkoi maankamara nousta merestä Alahärmän kohdalla ja sen seurauksena Alahärmän korkeimmat kohdat saivat kivikautista asutusta. Jeesuksen syntymän aikoihin oli Alahärmä ”valmis”, eli kokonaan näkyvissä. 
Kun esihistoriallisen aikakauden viimeisetkin ”muinaishärmäläiset” muuttivat Härmästä seuraten väistyvää merta, peitti luonto pian heidän jälkensä, mutta joitain muinaisesineitä ja asumuksia on sittemmin löydetty. Lapuan joki oli aluksi se kulkuväylä, jota pitkin ”korven kulkijat” saapuivat tänne riistanpyyntiin. Tulessaan he verottivat muinaishärmäläisten laidunmaita, jotka väistyivät pikkuhiljaa myös pohjoisempaan Suomeen. Luultavaa on että pari vuosituhatta alueella asuneet olivat saamelaisia.

 Eräkausi loppui 1500-luvulla kun vakituinen asutus alkoi. Nykyinen asutus alkoi Kustaa Vaasan aikana, vuonna 1537 kun Heikki Maununpoika Härmä Maskusta asettui alueelle. Uudisasukkaita Härmään muutti ainakin Varsinais-Suomesta, Satakunnasta, Hämeestä, Savosta ja muualta Pohjanmaalta.

 Veronmaksu alkoi vuonna 1543 kun Pohjanmaan kihlakunnantuomari antoi Heikki Maununpoika Härmälle laillisen omistusoikeuden eli kiinnekirjan tilaan joka oli raivattu ”kuninkaan yhteismaalle” ja laillisesti raivattu sekä viljelty. Ensimmäisessä härmäläisessä tilassa oli peltomaata 7,5 hehtaaria ja niittyjä 23,4 hehtaaria.

 Valtiopäivillä oli 1863-64 ahärmäläinen talonpoika  Matti Holma, ensimmäinen edustajamme ja hän kuului talonpoikaissäätyyn.

Nälkävuodet. Alahärmän hautausmaalla on joukkohauta nälkään kuolleille. Kuolleita oli Suomessa vuonna 1868 yli 96000 henkilöä, Alahärmässä noina vuosina kuoli noin tuhat henkilöä, osa heistä oli ulkopaikkakuntalaisia. 
(Alahärmän historia)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti