keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Teksti 2


Aleksanteri II:n aikana ja 1860-luvulla Suomessa tapahtui paljon. Suomi tulee virkakieleksi Snellmanin ansiosta, markka Suomen valuutaksi, säätyvaltiopäivät koolle vuonna 1863, muuttovapaus, rautatie, kunnallishallinnonuudistus, nälkävuodet jne. Suomen kuntien perustamisvuosia tarkasteltaessa monet kunnat onkin perustettu juuri 1860-luvulla. Huomattavaa on vuonna 1881 säädetty asevelvollisuuslaki, jonka myötä Suomi sai oman sotaväen. Suomella oli merkittäviä asioita, joita on itsenäisellä valtiolla kuten oma sotaväki, oma valuutta, kansankieli virkakielenä.

Nikolai II:n aikana vuonna 1899 laadittiin helmikuun manifesti. Tämän tarkoituksena oli syrjäyttää Suomen perustuslait ja maassa asuville venäläisille annettiin oikeus hakea virkoja ilman Suomen kansalaisuutta. Kenraalikuvernööriksi asetettiin Nikolai Bobrikov. Näillä keinoilla Suomi pyrittiin venäläistämään. Toisen sortokauden aikana (1909-1917) Suomen asiat siirrettiin Venäjän duuman alaisuuteen ja määrättiin venäjänkielen aseman parantamisesta. Mieleen tulee kuinka paljon Pietarin kaupungin perustaminen vuonna 1703 on vaikuttanut Suomeen. Olihan Pietari Venäjän pääkaupunkina vuodesta 1712 vuoteen 1918. Pietarin kaupunki (myöh. Petrograd ja Leningrad) kun on ollut lähellä Suomen rajaa, joten venäläisillä on ollut intressejä Suomea kohtaan sekä Venäjän että Neuvostoliiton aikana. Rajan läheisyys on koettu riskinä, koska esimerkiksi saksalaiset voisivat käyttää Suomea hyväkseen jos he hyökkäisivät Pietariin.

Ennen vuoden 1918 sotaa Suomessa oli sisäpoliittinen ongelma: torppareilla ei ollut omaa maata. Torpparit eivät olleet tyytyväisiä oloihinsa, minkä katsotaan olevan yksi sotaan johtaneista syistä. Torpparilaki antoi oikeuden lunastaa vuokramaat, mikä toteutettiinkin sodan jälkeen. Tämä varmasti eheytti edes jonkin verran kansaa.

Noin kuukausi ennen Suomen itsenäisyyttä eduskunta tekee ovelan tempun. Eduskunta ottaa korkeimman vallan kokonaan itselleen vuoden 1772 hallitusmuodon 38 pykälän perusteella. Sen mukaan kuningassuvun kuollessa sukupuuttoon hallitsijan valta kuuluu säädyille, kunnes ne ovat valinneet uuden kuninkaan. Tsaaria ei enää ole, joten Suomella on mahdollisuus ottaa valta itselleen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti